Jussi Lappalainen on kytörantalainen toisen polven yrittäjä.

Harkitusti asiaa

Hiukan toistakymmentä kilometriä Kiuruveden keskustasta luoteeseen on paikka nimeltä Kytöranta. Nimi lienee perua savolaisten vahvasta kaskeamisen ja raivaamisen perinteestä, kaskisavut olivat tavallinen näky Itä-Suomessa vielä Venäjän vallan aikana. Kytörannasta tekee tässä yhteydessä merkittävän muun muassa se, että siellä on Hakkuupalvelu Lappalainen Oy:n koti ja tukikohta. Yrityksen omistaja, toimitusjohtaja, koneyrittäjäaktiivi Jussi Lappalainen on tullut monelle tutuksi pohdiskelevana ja analyyttisenä metsäkonealan keskustelijana useilla foorumeilla, Facebookissa ennen muuta. Alan keskivertokeskustelijasta Jussi erottuu edukseen siinä, että kannanotot ovat loppuun saakka harkittuja kellonajasta ja viikonpäivästä riippumatta: ei uhoa, ei mollaamista eikä puolitotuuksia. Sellaista tarinaa lukee ja kuuntelee mielellään.

Jussi Lappalainen on kytörantalainen toisen polven yrittäjä.
Hakkuupalvelu Lappalainen Oy:llä on hyvät ja toimivat tilat koneiden huoltoon. Poika jatkaa isän jalanjäljissä koneilla yrittämistä. Lauri-isä aloitti silloin kun Terrat olivat muotia.
Hakkuupalvelu Lappalainen Oy:llä on hyvät ja toimivat tilat koneiden huoltoon. Poika jatkaa isän jalanjäljissä koneilla yrittämistä. Lauri-isä aloitti silloin kun Terrat olivat muotia.

Uhat ja mahdollisuudet tasapainossa

Hakkuupalvelu Lappalainen Oy on keskikokoinen puunkorjuuyritys, sillä on kaksi koneketjua. Jussi on tällä hetkellä oman toimensa ohessa yrityksen kahdeksas työntekijä. ”Ajan tällä hetkellä yhtä hakkuukoneen vuoroa, siinä hommassa olen edelleen hyvä ja riittävän tuottava”, sanoo Jussi. Jokainen koneyrittäjä joutuu punnitsemaan oman alansa uhkia ja mahdollisuuksia, niin tekee myös Jussi Lappalainen: ”Koventunut yrittäjien keskinäinen kilpailu saattaa johtaa vääristyneisiin hintoihin, se korjaantuu vasta ajan kanssa. Tuotos- ja laatuvaatimukset kiristyvät, kuljettajien ammattitaito nousee ratkaisevaksi tekijäksi. Hakkuumäärät kasvavat. Mistä saadaan tulevaisuuden kuljettajat? Nykyinen koulutusjärjestelmä ei tuota riittävää määrää eikä laatua, eikä koneyrittäjillä ole varaa pitää palkkalistoillaan harjoittelijoita”, muistuttaa Jussi niin monesti esillä olleesta ongelmasta. Hän tietää monta tapausta: ”Kovatkin metsäkoneammattilaiset lähtevät muille aloille, aikansa metsässä rämmittyään”. Hakkuupalvelu Lappalaisen tilannetta uusien kuljettajien rekrytointitilanteessa helpottaa yrityksen hyvä ja näkyvä imago, sen Jussi Lappalainen osittain myöntää: ”Henkilökunnan rooli on ratkaiseva. Millä tavalla keskenämme viihdymme, näkyy ja kuuluu ulospäin. Kohtuullisen hyvät talousluvut jo pitemmältä ajalta lisäävät toivottavasti tämä yrityksen kiinnostavuutta silloin kun urakoista ja työntekijöistä kilpaillaan.”

Jussi Lappalaisen vapaa-aikaan liittyy myös koneet, mutta vauhtia on hieman enemmän. Lappalainen on Historic-rallien kestomenestyjä, luokassaan piikkipaikalla – taas kerran.
Jussi Lappalaisen vapaa-aikaan liittyy myös koneet, mutta vauhtia on hieman enemmän. Lappalainen on Historic-rallien kestomenestyjä, luokassaan piikkipaikalla – taas kerran.

Miehistö vai kalusto

Koneilla yrittäminen, siinä onnistuminen, on paljolti kustannusten kurissa pitämistä. Vielä muutama vuosi sitten tuijotettiin pääomakustannuksia ja yritysten sortuessa osoitettiin sormella yltiöpäisiä investointeja. Ajat ovat muuttuneet. Henkilökustannusten osuus on kasvanut suurimmaksi yksittäiseksi potiksi. Tuoretta konekalustoa on ryhdytty pitämään menestyksen edellytyksenä ja selityksenä. Ollaanko oikeilla jäljillä? Ollaan Savossa, ensimmäisen kerran koko pitkän rupattelun aikana Jussin vastaus noudattelee linjaa: saattaapi olla, mutta…
”Käytetty kunnostettu kone voi olla toimiva, tuottavakin. Tekninen käyttöaste on kuitenkin ratkaiseva. Yhtä remonttituntia jokaista työvuoroa kohti ei nykykustannustasolla kärsi olla”, pohtii tämä kytörantalainen toisen polven yrittäjä. Ehkä tarkempi vastaus löytyy, kun kurkistaa Hakkuupalvelu Lappalainen Oy:n kalustoluettelon järeämpää ja kalliimpaa päätä. Kaksi hakkuukonetta, kaksi ajokonetta sekä kuljetusauto. Siinä ovat ne työkalut, joilla tulos on tehtävä: uusi Komatsu 931 -hakkuukone, sen parina reilu vuoden ikäinen Komatsu 855 -ajokone, toisena ajokoneena viime heinäkuussa hankittu Komatsu 845, sen edessä hakkuukoneena kaksi vuotta vanha Komatsu 911, jonka tilalle on tulossa parin kuukauden sisällä Komatsun uusi kahdeksanpyöräinen 901XC. Kuljetusauto näytti aivan tuliterältä sekin. Tuskin tässä talossa oli missään vaiheessa käytetyn koneen ostoa edes harkittu. Ei Hakkuupalvelu Lappalaisessa investointeja tehdä mutu-tuntumalla – kaukana siitä. Johanna Lappalainen, Jussin vaimo, on taloushallinnon ammattilainen. Hän työskentelee kodin ulkopuolella osan viikkoa ja lopun ajastaan käyttää urakointiyrityksen talousasioihin, sen akuuttiin tilanteeseen, tunnuslukujen kehittymiseen,  rutiineihin  ja osakeyhtiön kirjanpitoon. Näin ollen Jussi voi keskittyä perusteellisemmin yrityksen operaatioihin. Isommissa ratkaisuissa Johanna on mukana tarkkoine talouslukuineen.

Komatsu 901XC liittyy Hakkuupalvelu Lappalaisen konerivistöön parin kuukauden sisällä.
Komatsu 901XC liittyy Hakkuupalvelu Lappalaisen konerivistöön parin kuukauden sisällä.

Kahdeksanpyöräisen harvesterin hankintaan liittyy selvästi myös strategisia syitä: ”Meidän sadan kilometrin toimintasäteen sisällä hakattavien metsien maapohjasta on 70 % turvemaata. Olen päättänyt näyttää, että osan siitä voi korjata kesäaikaan. Yhteistyökumppanit on saatava siitä vakuuttuneiksi. Kahdeksanpyöräisyys harvesteriin on tullut jäädäkseen, siihen oli turvallista investoida. Kevään korvalla, heti kun uusi kone on tullut, järjestän yhteistyökumppaneiden kanssa koe- ja näytöstyömaan. Myös metsänomistajat on saatava tietoisiksi pehmeitten maitten kesäkorjuun mahdollisuudesta. Tätä asiaa olen punnertanut jo pitempään”, paljastaa Jussi Lappalainen.

Kaikesta pitää ottaa selvää

Jussi Lappalainen kuvaa itseään perfektionistiksi, ”just eikä melkein -tyypiksi”, joka näkee suurimman kehittämisen potentiaalin piilevän hänessä itsessä. Fleet-palvelu on hänen mielestä hyvä yrityksen henkilöresurssin kehittämisen työkalu. MaxiFleetin hyödyntäminen on jo nyt Hakkuupalvelu Lappalaisen arkirutiinia. Rivien välistä voi kuitenkin lukea, että palvelun antaman analyyttisen tiedon käyttöä tullaan laajentamaan, mutta se ei saa häiritä työyhteisön hyvää fiilistä.

Hakkuupalvelu Lappalaisen arkipäivää on MaxiFleetin antaman tiedon hyödyntäminen.
Hakkuupalvelu Lappalaisen arkipäivää on MaxiFleetin antaman tiedon hyödyntäminen.


Uuden kahdeksanpyöräisen hakkuukoneen myötä Jussi todennäköisesti hankkii ja testaa Komatsu-huoltosopimuksen. Hänellä on selvät perustelut: ”Pääasiassa voimme tehdä huollot itse, meillä on hyvät ja toimivat tilat samoin riittävä ammattitaito. Jos omia huoltotiloja ei olisi tai koneiden määrä kasvaisi, niin sitten tilanne olisi toinen. Tällä hetkellä huoltopalvelua ostetaan sekä Kajaanin että Ylivieskan suunnalta, riippuu millä kulmalla aluetta ollaan. Komatsu-huolto on ammattitaitoista, siinä mielessä huoltosopimus varmasti toimii. Palataan asiaan, kun tiedetään enemmän”.

(as)