Valmetista Komatsuun vuosi vuodelta

Valmetin Tourulan traktoritehdas ponnistaa eteenpäin. Valmet 33 -traktorisarjalle rakennetaan jo seuraajaa. Valmet 361:stä tulee ulkonäöltään erilainen kuin edeltäjänsä. Kertokoot se siitä ennakkoluulottomuudesta, rohkeudesta ja riskinottokyvystä, mikä Tourulassa on vallalla. Rohkeiden irtiottojen käynnistäjänä, operoijana ja selvittelymiehenä toimii poikkeuksetta diplomi-insinööri Olavi Sipilä. Valmetin traktoriteollisuus menee eteenpäin ja pysyy ilmassa samasta syystä kuin kimalainen, joka ei tiedä, ettei sen pitäisi lainkaan pystyä lentämään. Suomalainen Valmet, maailmalla tuntematon ja pieni pohjoinen traktorinvalmistaja, saa Brasilian valtiolta luvan aloittaa traktorien valmistuksen eräällä maapallon potentiaalisimmalla viljelyalueella. Onko mikään enää mahdotonta? Ei, jos on rohkeutta kulkea edellä.

Helsinkiin, hotelli Seurahuoneelle, kokoontuu huhtikuussa 1961 Valmetin kutsumana joukko metsäalan ammattilaisia pohtimaan koneellisen lähikuljetuksen tulevaisuuden ratkaisuja. Kokouksen yksimielinen kanta on: "Suomi tarvitsee oman metsäkoneen".

Työryhmä kokoontuu vielä toisen kerran seuraavana vuonna vähän ennen juhannusta: ”Skidderi sen olla pitää”. Laahustraktorin prototyyppi saadaan metsään jouluksi.

Valmet 363 D -maastotraktori tuodaan markkinoille. Se on kokorunkojen juontoon tarkoitettu, runko-ohjattu, vahvasti Valmet 361 -maataloustraktorin komponentteihin perustuva nelivetotraktori. Moottori on 46 (SAE) -hevosvoimainen, kolmisylinterinen 2,7 litran Valmet-diesel. Koneen kehittämisessä päädytään siis kokorunkojuontoon, vaikka puunkorjuu valtakunnassa perustuu lähes kokonaan tavaralajimenetelmään. Kokorunkojuonto on käytössä suurissa metsätalousmaissa: Amerikassa, Kanadassa ja Venäjällä, sieltä on saatavissa valmis malli sekä konekonstruktioksi että korjuumenetelmäksi, ja ainoastaan tällaisilla juontokoneilla eli skiddereillä saattaisi olla jonkinlaista vientipotentiaalia – ainakin myöhemmässä vaiheessa. Valmistaja lanseeraa tuotetta nimellä maastotraktori, mikä kertoo ajatuksesta kaupata sitä hyvin monenlaisen maastokelpoisuutta edellyttävän laitteen alustakoneeksi. Suomessa katkotun puutavaran lähikuljetusta tehdään hevosilla – ja enenevässä määrin myös metsäolosuhteita varten varustelluilla maataloustraktoreilla. Diplomi-insinööri Sipilä ja teknikko Leppäkoski laittavat metsäkonetuotantoa raiteilleen Tampereella.

Valmetin juontokonetta vankennetaan, moottoriksi laitetaan nelisylinterinen. Rakennetaan komponenttiyhteys Valmet 565 -maataloustraktoriin, mikä antaa mahdollisuuden vankempien komponenttien käyttöön. Tulee myös selväksi, ettei Suomen puunkorjuu tule muuttumaan kokopuu- tai kokorunkomenetelmäksi. Ryhdytään etsimään mahdollisimman rationaalista ratkaisua katkotun tavaran maastokuljetukseen. Skidderiteknologia taistelee vastaan esittelemällä pinotavaran maastokuljettamiseen kehitetyn "konttimismenetelmän". Maastotraktorin soveltuvuutta Rysky-metsäkärryn vetoon testataan. Metsähallitus, Valmet (Tourulan tehdas) ja Sisu rakentavat runko-ohjatun kuormakoneen prototyypin, jossa on etuvaununa Valmet-maataloustraktori, ja takavaunussa hyödynnetään kuorma-auton rakenteita. Toimiva napamoottoreilla toteutettu takaveto kertoo ennakkoluulottomuudesta. Koneelle annetaan yhteistyökumppaneiden alkukirjainten mukaan nimi MVS. Tourulan tehtaalla halutaan olla mukana metsäkoneen kehittämisessä, vaikka metsäkonetehtaaksi onkin valittu Lentokonetehdas Tampereella. Päätös Lentokonetehtaalla maastotraktorin eli "Terran" päälle rakennettavasta kuormaa kantavasta metsätraktorista tehdään.

Valmet esittelee ensimmäisen kuormatraktorinsa. Sille annetaan tyyppimerkintä Valmet Terra 865AK, jossa A kuvaa ensimmäistä sarjaa ja K tulee sanasta "kantava". Koneen alustana on senhetkinen maastotraktori, jonka etuvaunun päälle tehdään leveä, ns. rinnakkain istuttava ohjaamo, sen taakse erillisen pukin päälle asennetaan ruotsalaisvalmisteinen kuormain, Vindelbjörnen. Näin syntyy keskiraskaiden Valmet-kuormatraktoreiden kantaisä. Samoihin aikoihin metsäkoneen suunnitteluun, valmistukseen ja markkinointiin liittyviä toimia ryhdytään toteuttamaan: osa Tampereen Lentokonetehtaan insinööreistä ja teknikoista erikoistuu metsäkoneensuunnitteluun, palkataan myyntimiehiä ja järjestetään työnäytöksiä. Urakoitsijaksi ryhtymiselle on alhainen kynnys, koska kone - vaikka huonotuottoinenkin - pärjää, kun sillä ajetaan puuta alun perin hevosille tehdyillä taksoilla. Metsäyhtiöihin ilmestyy uuteen teknologiaan innostuneita ammattimiehiä. Metsäkonekauppiaat, urakoitsijat ja metsäalan ammattilaiset löytävät toisensa. Ideariihet kestävät tavallisesti aamuun saakka.

Metsäkoneteknologiassa eletään monien totuuksien aikaa. Kuormaa kantavan koneen kehitystyö saadaan alkuun. Laahusjuontokoneita tarvitaan kokorunkosavotoilla ja kesäisin laikkureiden vetäjinä. Hevoset ja maataloustraktorit kuljettavat puusta kuitenkin suurimman osan. Valmet AK:sta ryhdytään kehittämään seuraavaa mallia, jonka nimeksi tulee Valmet Terra 865 BK. Sen ohjaamoa on kavennettu ja vankistettu edeltäjään verrattuna. Kuormain siirretään ohjaamon katolle. Tehoiltaan ja mitoiltaan kone on vain jonkin verran edeltäjäänsä suurempi. Valmetin metsäkoneen historiassa tullaan erääseen tärkeään tienhaaraan: kevyt kuormatraktorilinja syntyy ja aloittaa kehittymisensä, ja juontotraktori jatkaa kohti seuraavaa kehitysaskeltaan.

Näyttää siltä, että maataloustraktoria ja varsinaista metsäkonetta tullaan käsittelemään eri tavoin vakuutus- eläketurvaan liittyen. Metsäkoneurakoitsija-käsite alkaa itää. Tällä seikalla on merkitystä metsäkoneiden kehittämiselle; selvä kohderyhmä, asiakas, urakoitsija, saa kasvot. Edessä oleva taantuma voi muodostua monelle elämän ja kuoleman kysymykseksi, mutta urakoitsijoiden samankaltainen maaseututausta helpottaa yhteen hiileen puhaltamista. Yhteiselle edunvalvonnalle on kaikki edellytykset olemassa. Metsäyhtiöt tuovat kentälle ensimmäistä urakoinnin ohjemaksua. Jättidevalvaatio pistää urakoinnin kannattavuuden kyseenalaiseksi. Valmetin Lentokonetehtaalla jatketaan sekä kuorma- että juontokoneen valmistamista ja kehittämistä. Tourulan tehtaalla, missä 900-sarjan traktoreiden valmistus alkaa, elätellään edelleen haavetta omasta metsäkoneesta. Etelä-Ruotsissa puhaltaa harvinaisen kova syysmyrsky kumoon yli kymmenen miljoonaa mottia puuta. Nuori ja touhukas diplomi-insinööri Juhani Miettinen aloittaa uransa metsäkoneitten protopajalla (sitä kutsutaan lentokoneteollisuuden perintönä Koelaitokseksi).

Suomesta lähtee Ruotsin myrskysavotoille hakkuumiehiä. Juontotraktorit ovat toimiva koneratkaisu niissä oloissa. Näyttää, että Valmetinkin kannattaa panostaa juontokoneensa kehittämiseen. Lentokonetehtaalla siirtokoneiden voimansiirrossa käytetään muunninvaihteistoja sekä kompakteja akselistoja. Myös seuraavan juontokoneen konstruktiossa nähdään lisää voimaa ja muunninvaihteisto. Sitä kautta termi Power-Shift tulee mukaan metsäkonemiesten arkikieleen. Tulevaisuuden kovin kilpailija Lokomo tuo markkinoille oman metsäkoneensa, kopion jenkki-skidderistä, nimeltään Juonto-Lokkeri. Miksi siellä valitaan koneeksi laahustraktori eikä lähdetä kuormaa kantavaan tekniikkaan? Uuden sukupolven muunninvaihteisesta Valmet 880 -juontokoneesta tulee kantaisä Valmetin raskaille ajokoneille. Mutta se tiedetään vasta myöhemmin. Sakari Pinomäki esittelee ensimmäisen hakkuukoneensa prototyypin, jonka alustakoneena on Valmet Terra 865 BK. Tästä alkaa Pinomäen ja Valmetin useita vuosia kestävä yhteistyö, jossa Valmet 880 -juontokoneella on tärkeä rooli.

Toisen sukupolven keskiraskas kuormakone elää toisen sukupolven BK-kauttaan. Kone on nelipyöräinen eikä sen kantavuutta voi semmoisenaan paljoakaan kasvattaa. Tarvitaan teli. Valmet Oy ja Metsä-Marttiini Rovaniemeltä kehittävät kuormakoneen teliratkaisun, jossa telin etummaiset pyörät vetävät, takimmaiset on ripustettu keinuvipujen välityksellä koneen runkoon ja tuettu kuormatilaan, mikä on erillinen, etupäästään solkinivelellä koneen runkoon kiinnitetty. Kahden peräkkäisen 2-metrisen pinotavaranipun ajo tulee mahdolliseksi. Koneen nimeksi annetaan Valmet Terra 865 LM (LM tulee nimestä Lauri Marttiini). Telikonstruktio on kieltämättä erikoinen, mutta se palvelee Valmetin keskiraskaissa koneissa aina seuraavan vuosikymmenen puoleenväliin saakka. Taloon palkataan tekniikan ylioppilas Kimmo Lännenpää tekemään diplomityötään. Aiheena on uusi hammaspytörävetoinen telikonstruktio. Ensimmäisiä työhön liittyviä rasituskokeita tehdään jo syksyn kuluessa. Opinnäytteen nimi on lyhykäisyydessään: "Metsätraktorin teliin vaikuttavien todellisten kuormitusten kokeellis-lujuusopillinen selvittely".

Pika 50 -karsimakone eli prosessori kiinnostaa metsäyhtiöitä. Vaikka Pinomäen alkuperäinen idea ehkä onkin rakentaa peruskoneesta riippumaton prosessori, Valmet 880:stä tulee sykesyöttöisten Pika-prosessoreiden peruskone. Edellisenä vuonna tehty sopimus muuttaa yhteistyötä enemmän Valmet-vetoiseksi. Koneen nimikin muutetaan myöhemmin Valmet-prosessoriksi. Valmetin ja Pinomäen yhteistyöllä tehtyjä prosessoreita myydään liki kymmenen vuoden ajan. Valmet-koneiden onni on yhtiön oma moottoritehdas Nokian Linnavuoressa. Moottori on avainkomponentti, josta puhutaan paljon. Valmet Oy:n traktorituotanto pitää huolen siitä, että moottorituotannossa on riittävästi volyymia. Metsäkone tarvitsee aina vain tehokkaampia voimanlähteitä. Kehitys on ollut nopeaa; vajaassa vuosikymmenessä edetään kolmisylinterisestä 46-hevosvoimaisesta nelisylinterisiin, joissa voimaa on reilusti kaksin verroin. Valmet satsaa turbotekniikkaan hyvin varhain. Juontokone saa nokalleen turboahdetun, 110-heppaisen 411 AS-moottorin ja nimensä perään S-kirjaimen turboaikakauden alkamisen merkiksi.

Valmet on insinöörien valtakunta; eteen tulevat tekniikan haasteet pitävät sen pyörimässä. Metsäkoneet eivät ole poikkeus. Kuormakoneet tarvitsevat lisää kantavuutta ja parempaa maastokelpoisuutta. Kaksi vuotta työn alla ollut hammaspyöräteli esitellään. Samalla näkee päivänvalon ensimmäinen raskaansarjan Valmet-ajokone 880 K. Siinä suurin uutuus on nimenomaan teli; hitsaamalla tehty kotelo, tarkasti tutkittu hiukan keventävä geometria ja hammaspyörävälitys. Muutoin koneessa on paljon tuttua; etupäältään, ohjaamoa lukuun ottamatta, se on Valmet 880 S. 411 AS-moottoriin ladataan varmuuden vuoksi ainoastaan 110 hv. Muunnin on Allison, Power Shift-vaihteistoineen. Viidessä vuodessa kuormakoneen kantavuus on saatu kaksinkertaistettua.

Valmetin ja Marttiinin yhteistyönä konstruoima keskiraskaan koneen hiukan kummallinen telirakenne hyväksytään markkinoilla. Päätetään jatkaa samalla linjalla eteenpäin: LM-teli, mekaaninen vaihteisto, nestekytkin ja ahtamaton moottori kaikessa maltillisuudessaan tekevät uudesta koneesta kestävän ja ylläpitokustannuksiltaan edullisen. Pisteeksi i:n päälle tarvitaan ainoastaan uusi design. Syntyy kaunein ja legendaarisin Valmet-metsäkone Valmet 870 CK, joka on edelleen sopivasti traktorinsukuinen. Sen muotoilun aistikkuus, koneen sirous ja näppäryys tekevät siitä ensimmäisen suomalaisen metsäkone-bestsellerin. Markkinaosuudet pysyvät viidenkymmenen paremmalla puolella. Kone koetaan käyttökelpoiseksi Lappia myöten. Vientikoneeksikin siitä varmasti on. Metsätehon tutkimuksissa tekniseksi käyttöasteeksi saadaan yli 80 %. Puuta CK kuljettaa tehotunnissa 12 mottia. Eikä tässä vielä kaikki. CK:sta voidaan rakentaa edullinen ja ketterä 4-pyöräinen harvennuskone poistamalla Marttiinin telirakennelmat kuormatiloineen päivineen ja asentamalla tilalle kiinteät pankot ja sermi. Tätä tyyppiä ryhdytään kutsumaan nimellä Valmet 870 CN. Jonain päivänä siitä tulee myydyin Valmet – ei kuitenkaan Suomessa.

Metsäkoneitten kotimaan myyntiorganisaatio tukeutuu Valmet-traktoreitten myyntiorganisaatioon; osa Tourulan traktoritehtaan piirimyyntiyhtiöistä vastaa myös metsäkoneitten myynnistä. Tourula jatkaa omaa metsäkoneohjelmaansa kenenkään Valmetin ylemmästä johdosta siihen puuttumatta. Heti traktoreitten 900-sarjan markkinoille tulon jälkeen Rovaniemen Konepajalla ryhdytään valmistuttamaan telakoneita, joille annetaan nimeksi Jehu. Yhteistyö Peltosalmen Konepajan kanssa tähtää puolestaan kantavien pyöräkoneitten markkinoille, sen tuotteen nimeksi tulee Farmet. Niitä rakennetaan kaikkiaan neljä sukupolvea. Kumpaakin tuotetta leimaa kehitystyön vahva improvisointi; tuotantoa ei voi kutsua sarjatuotannoksi, pikemminkin sarjaksi erilaisia prototyyppejä, joissa sovelletaan kaikkea mahdollista mitä eteen tulee. Tarkkasilmäinen saattaa havaita ratkaisuissa jotain samankaltaista vuonna -64 rakennetun MVS-koneen kanssa. Nostureita asennellaan katolle ja kärrylle. Nostureiden merkkikirjo on laaja: Fiskarsin tukkikurjesta Cranabin kautta Wärtsilän 3000-kuormaimeen. Ainoastaan Tourulan toimittaman perustraktorin karalla on komponenttiyhteys eri tuotteiden välillä. Jehu kehittyy alun perin ¾-telakoneesta telakuormatraktoriksi. Nelipyöräiseen Farmetin neljännen sukupolven koneeseen on pakko laittaa puolitelat joka nurkalle, että se pysyy pinnalla edes jollain tavalla. Metsäkonetehdas myyntimiehineen on pihdeissä: jos se ei myy Tourulan metsäkoneita, muut traktoritehtaan myyntipiirit hoitavat sen. Asiakkaat eivät tiedä kuka myy ja mitä. Varaosien kanssa on vähän sama juttu.

Metalliteollisuudessa eletään pula-aikaa. Kova nousukausi verottaa avainkomponenttien varastot minimiin. Laakerit, pumput ja jopa rakenneteräs ovat kortilla. Sitten huomataan, että tätä menoa loppuu kohta öljykin. Valmet CK:n hinta kurkottaa uhkaavasti yli 200 000 markan kipurajan. Keskiraskaiden koneiden tuotesegmentissä kilpailu kiristyy. Hankkija hyökkää Robureillaan keskiraskaissa, Teli-Lokkerillaan isoissa koneissa ja saavuttaa liki 20 %:n markkinaosuuden, toki Valmetin osuus on edelleen kaksi kertaa suurempi, mutta silloin on pakko laskea mukaan Tourulan tehtaan Rovaniemen Konepajalta masinoimat Valmet Jehut ja Peltosalmen Konepajan Farmetit. Metsäkonetehtaan legendaarinen myyntipäällikkö Mauno Syrjä haastaa organisaationsa hukkaamaan näitä oman konsernin häiriötuotteita markkinoille tänä vuonna 30 kappaletta. Valmet hallitsee, Lokomo on pääsemässä mukaan, muutakin valinnanvaraa on: Volvo 868, Kockums ja telakoneita. Markkinat Suomessa näyttävät asettuvan Metsätehon tilastojen mukaan hiukan alle 400 kuormakoneen tasolle. Riippuu siitä, mitä metsäkoneeksi lasketaan. Tulos toki perustuu osittain ns. "Valehteijain klubin" antamiin tietoihin.

Valmet on päättänyt pitää teknisen kehityksen piikkipaikan. Maailma muuttuu. Enää kaikkea ei tarvitse keksiä tai tehdä itse. Metsäkoneen valmistajille, joita Pohjolassa on kymmenkunta, tarjotaan valmiita metsäkoneeseen sopivia komponentteja: moottoreita, vaihteistoja, kuormaimia ja akselistoja. Oikeastaan kaikkia tuotesegmenttejänsä Valmetin on vietävä eteenpäin: 880 K:lle on saatava seuraaja, keskiraskas tarvitsee hammaspyörätelin ja koneellisen hakkuun puolella on pistettävä jotain omaa käyntiin. Protopajalla touhutaan myös salaista projektia, jonka yhteydessä puhutaan "Ust Ilimskistä". Tiedetään, että Lokomolla puuhastellaan saman asian kimpussa. Valmet 870 CK on saanut napavälityksen vetovoimien kasvattamiseksi, hyväksi osoittautunut Valmet-hammaspyöräteli tekee siitä varmaan uuden koneen, kunhan saadaan aikaiseksi. Metsän ja pajan väliä kulkee Valmetin raskaan ajokoneen prototyyppi, jonka pellin alla hyrisee Scanian moottori. Siinä on sen verran enemmän tehoja, että Allison-muuntimeen saadaan virtaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että uusi malli, Valmet 882, tulee markkinoille vielä tänä vuonna. Valmet-prosessoriksi muuttunut PIKA tarvitsee toimivan karsimaelimen ja vähän muutakin. Hydraulinen esiohjaus syrjäyttää kuusivipuista nosturinhallintaa. Protopajalla pyörii diplomityötään tekemässä hakkuukoneista hyvin kiinnostunut teekkari Pentti Kaloinen.

Myös keskiraskaassa segmentissä koneelta odotetaan kovempia suoritusarvoja. Valmetin ja Marttiinin pitkään jatkunut yhteistyö telien osalta päättyy. Napavälitteinen portaali-etuakseli ja hammaspyörillä vetävä takateli, se on uusi metsäkone; aluksi ei uskalleta antaa kokonaan uutta nimeä, vaan sitä kutsutaan tutusti Teli-CK:ksi. Ei aavisteta, että tämä konstruktio pysyy valmistuksessa kuusi vuotta. Löytyyhän sille kohta oma nimikin: Valmet 872 K. Elämä on kilpajuoksua tekniikan kehittymisen kanssa, onneksi kirittäjä löytyy saman kadun varrelta. Lokomon vastaus keskiraskaassa luokassa on Massikan ja tiehöylän osista suhteellisen edulliseksi rakennettu Lokomo 909, joka haastaa Valmet 872 K:n moderneilla ratkaisuillaan: kuormain takavaunussa ja muunninvaihteisto. Parempi kestävyys ja kovemmat tuotosluvut ovat Valmetin vahvuuksia. Vaikka kilpailijan hinta on edullisempi, Valmetin markkinaosuus pysyy korkealla keskiraskaissa. Valmet 882 pärjää Lokomoa vastaan, vaikka uudesta ja tehokkaammasta Teli-Lokkerista huhutaankin. Kockums 850:llä on vahva ote isoissa koneissa. Valmet 882: n suoriutuminen Ruotsin markkinoille edellyttää koneeseen muutoksia: sikäläiseen tapaan kuormaimen sijoittelua, hydrauliikkaa ja vaihteistoa kyseenalaistetaan. Ruotsin metsissä metsurien aikapalkkaukseen siirtyminen edellisenä vuonna vauhdittaa koneellisen hakkuun kehitystyötä. Naapurimaassa riittää valmistajille laadukkaita kotimaisia komponentteja. Siellä työhydrauliikassa ja sen ohjaamisessa mennään jo seuraavaa kehitysvaihetta; puhutaan jopa sähköisestä esiohjauksesta, hydrostaattisesta voimansiirrosta ja puutavaran katkonnan automatiikan kehittyneestä elektroniikasta – pääasiassa vain puhutaan.

Metsurit painavat urakkapalkalla rationaalisilla työmenetelmillä ja pärjäävät hakkuukoneille. Toisaalta prosessoreille kaataminen käsipelillä on rahakasta hommaa. On nähtävissä, että sykesyöttöisellä prosessorilla ei ole hääppöinen tulevaisuus. Markkinoilla on jo muutama rullasyöttöinen prosessoripaketti, joita asennetaan kuormakoneiden päälle. Volvo BM hankkii omistukseensa Tvigg-prosessoreita valmistavan uumajalaisen tehtaan. Puhutaan, että Lokomo on saamassa lopullisesti jaloilleen kivitalonkokoisen oman harvesterinsa, ja heilasteleehan se pienemmissä hakkuukoneissa Ösan päälleasennettavien pakettien kanssa. Valmetin 448-prosessori on valmis aloittamaan oman taipaleensa. Tulikasteensa kone saa kovimmassa mahdollisessa paikassa: kuningatar Elisabet vierailee Suomessa kesäkuun alkupäivinä, sinne Valmetin uutuus kiikutetaan suoraan protoverstaalta. Seuraavaksi kevääksi on sopivasti tulossa Elmia-messut. Siellä, puolueettomalla maaperällä, tamperelaiset kilpakumppanit katsoisivat, kumpi on kumpi. Valmet 448 -prosessori on kompakti paketti. Sitä asennetaan Valmet 882:n päälle. Prosessoriosaa pyörittää oma, yli 170 hevosvoiman Scania, suurin käsiteltävä puu on 75-senttinen ja automatiikkaan voidaan ohjelmoida yhdeksän tukkipituutta. Metsäteollisuus asettaa koneille koko ajan uusia vaatimuksia. Puhuttiin vauriottomasta syötöstä. Pohditaan, jos sittenkin olisi edullisempaa pitää prosessori tien varressa ja nyhtää puut kokonaisina sen luokse karsittavaksi ja katkottavaksi. Tällainen koneketju rakennetaan; Valmet 882 saa nosturinsa päähän Cranabin kaatolaitteen ja takarungolleen juontopankon. Elmiassa tavataan.

Elmiassa suomalaiset ovat sivuosassa. Ehkä parempi onkin. Lokomon suuri ja monimutkainen superharvesteri oikkuilee ja Valmetin vaurioton kumirullasyöttö lipeää nila-aikaisessa smoolantilaiskuusikossa. Valmetin koneetkin ovat ehkä juuri tuohon hommaan liian pieniä. Suomalaisten syrjäinen sijainti näkyy konventionaalisina ratkaisuina: kalteri-ikkunat, hydraulinen esiohjaus ja vanhanaikaiset muunninvaihteistot. Näyttelyssä on esillä tulevaisuuden teemat: ergonomia ja hydrostaattinen voimansiirto. Koneet ovat suuria, erilaisia variaatioita tuodaan näytille kuin varmuuden vuoksi. Valmet, Volvo BM, Kockums, Lokomo, Ösa ja monta pienempää pajaa; metsäkoneen valmistajat vastaavat metsäteollisuuden kustannusjahtiin tekemällä kaikkea mahdollista, mikä metsien ammattilaisten mieleen juolahtaa. Ösa on tässä suhteessa vielä Valmetiakin aktiivisempi. Näyttelyssä kävijä saa sen kuvan, että päätehakkuu ja suuret puut, niiden koneellistaminen on ensin ratkaistava. Harventamisen aika tulee, jos on tullakseen. Voidaan aistia uuden ajan alkua. On nähtävissä, että markkinoilla on liian monta valmistajaa, mallit ovat päällekkäisiä. Oikeastaan vain Rauma-Repolalla on ylimääräistä rahaa, eikä sekään ole tullut metsäkoneista. Koti-Suomessa Valmet on edelleen vahvoilla. Se hallitsee markkinaa liki 40 prosentin osuudella. Keskiraskas osasto on Valmet 872 K:n hallussa, eikä hakkuukoneiden markkina ole mitenkään ratkaiseva, toki Valmet 448 osoittautuu soivaksi peliksi.

Metsäkoneen elinikä markkinoilla on edelleen lyhyt, vaikka tekniikka on tuonut sille lisää taloudellisia käyttövuosia. Kuormatraktorit Valmet 872 K ja Valmet 882 K ovat nyt neljä- ja kolmevuotiaat. Tuotteina ne ovat hyvässä kunnossa, mutta auttamattomasti tulossa siihen vaiheeseen, että markkinat odottavat seuraajia. Olihan 872 K:ssa edelleen mekaaninen vaihteisto ja kuormain keikkui katolla. Valmet 882 K:n neliportainen Clark-muunnin parantaa tilannetta ainakin hetkeksi. Suuret volyymit näyttävän asettuvan keskiraskaisiin, millä tarkoitetaan kantavuudeltaan 9-10 tonnin koneita. Piirustuskonttorin läppäovien takana on käynyt kuhina jo hetken aikaa; valmisteilla on jotain uutta ja ihmeellistä. Salaperäisten insinöörien suusta kuuluu kummallisia sanoja: "ergonominen", "pendel-akseli" ja "lyhyt teli" vilahtelevat kuin valtionsalaisuudet. Uusi keskiraskas tulisi lopullisesti ratkaisemaan tamperelaisten veljessodan Valmetin eduksi.

Taistelut eivät näytä siirtyvän hakkuukoneitten rintamalle. Prosessoripaketteja asennellaan käytettyjen kuormatraktoreiden niskaan. Ruotsissa tilanne on toisin; näyttää siltä, että yksimoottoristen häntämotojen aikakausi on siellä alkamassa. Volvo BM:n uumajalainen hakkuukonetehdas esittelee tällaista konetta Pohjanmaan rannikolla. Marttiini kaupittelee omaa vastaavaa pakettiaan käytetyn kuormakoneen päälle asennettavaksi. Vakiopaineen myötä työhydrauliikan hyötysuhteet ovat parantuneet. Tästä eteenpäin hakkuukone pärjää yhdellä moottorilla. Valmetin ison kuormatraktorin kohdalla tilanne ei korjaudu pelkästään uudella vaihteistolla. Pitkään palvellut Scanian DS 5 käy voimiltaan vähäiseksi, tarvitaan lisää tehoja. On pakko pistää raskaan koneen konstruktiota uusiksi. Kohta kymmenvuotias teli on edelleen perusratkaisuiltaan käyttökelpoinen, vaikka koneen kantavuutta kasvatettaisiinkin. Siedettävät vauriot tosin edellyttävät hammaspyörien karkaisulta täydellistä onnistumista. Etupään kymmenvuotias, moneen kertaan toimivaksi todettu portaalirakenne on syytä säilyttää. Valmetilta on lisäksi tulossa markkinoille uusi kuutosmoottori 611 CS. Kyllä niistä eväistä pitää uusi metsäkone syntyä. Nimikin on jo valmiina: Valmet 886 K.

On selvää, ettei metsäkoneala kestä pitempään tällaista menoa: tuotantokapasiteettia on monikertaisesti tarpeeseen verrattuna, tuotteet ovat mieluummin prototyyppejä kuin sarjakoneita, eikä maailma Skandinavian ulkopuolella olekaan niin innostunut katkotun tavaran menetelmästä kuin väitetään. Odotetaan Volvo BM:n ja Ösan lyövän romppeet yhteen. Kockumia sorvataan samaan pakettiin. Valmetilla on aiesopimus Volvo BM:n kanssa maataloustraktoreitten toimialarationalisoinnista. Ylimitoitetun innovatiivinen Ösa jää tuuliajolle ja joutuu Lokomon omistajan, Rauma-Repolan, suupalaksi. Valmetin siirtokonetehtaan päähän potkittuna osastona toimiva Valmet-metsäkoneet, joka näyttää juuttuneen pahasti kaatuvan puun rakoon tässä myllerryksessä, odottaa henkeään pidätellen.

Valmetin ja Volvo BM:n yhteistyö maataloustraktoreissa toteutuu syksyllä ja vielä ennen joulua kumppanukset sopivat metsäkoneiden toimialarationalisoinnista. Konkelo laukeaa Valmetin eduksi: nyt uumajalainen harvesteritehdas siirtyy asteittain Valmetin omistukseen, ja markkinoille lanseerataan uusi, määräaikaan sidottu tuotemerkki, Volvo BM Valmet. Sopimuksen myötä suomalaiselle kuormatraktorille avautuu lopultakin Skandinaviassa maailman suurin pysyvä metsäkoneitten markkina-alue ja Volvon resursseilla kasvaneesta Umeå Mekaniska AB:stä saadaan innovatiivinen hakkuukoneitten valmistaja. Siihen saakka Tampereen tehtaan osastona toimineesta metsäkonetehtaasta muodostetaan oma yhtiö: Valmet Metsäkoneet Oy. Uusissa mitoissaan jatkava metsäkonetuotanto organisoidaan osaksi voimansa tunnossa porskuttavaa Valmet Traktoriryhmää.

Markkinoita saadaan avatuksi muuallekin kuin vain Skandinaviaan. Ranskassa on jo yli sadan nelipyöräisen CN-koneen armada. Kone on edullisin mahdollinen versio, mitä Valmet-komponenteista aikaan saadaan ja mitä voidaan kuitenkin kutsua metsäkoneeksi; muun muassa napavälitys on jätetty pois ja pyörätkin ovat ihmeellisen kokoiset ja renkaat ainoastaan nylon-vahvisteiset. Konetta kutsutaan "kilpamallin CN:ksi" tai "Ranskan malliksi". Neuvostoliitossa kiinnostutaan katkotun tavaran menetelmästä. Uuden korjuumetodin koealueeksi määrätään Latvia. Tampereen ja Riian välille muodostuu kova trafiikki. Solmitaan isoja kauppoja ja elinikäisiä hyviä ihmissuhteita. Metsäkonetehtaan perinteiset tuotteet CN ja Valmet 872 K saavat lisäaikaa ja pelastavat Valmet-kauppiaat tavarapulasta, kun kauan piirustuspöydällä ja protopajalla viivytellyt uusi keinuakseli-keskiraskas antaa odottaa markkinoille tuloaan.

Jo edellisenä vuonna Sakari Monosen kanssa aloitettu yhteistyö hänen kouraprosessorinsa edelleen kehittämiseksi ei näytä edistyvän. Monoselle annettu Valmet 870 CK palvelee kehitysalustana. Siinä on takarungolle asennettu seitsemän tonnimetrin Cranab-nosturi ja sen kärjessä keikkuu Finkon prototyyppi. Valmet odottaa jotain valmista tulevaksi. Keskinäinen sopimus lähtee siitä, että yhdessä todetaan laitteen valmius markkinoille, ja vasta sen jälkeen Mononen voi aloittaa keksintönsä valmistuksen ja myynnin Valmetille, joka puolestaan huolehtii laitteet eteenpäin joko asentaen niitä koneittensa päälle tai sitten myymällä sellaisenaan. Jopa tuoton jakaminen on sovittuna. Valmetissa uskotaan päivä päivältä vähemmän, että tästä hankkeesta tulee jotain; ympäripumppaava hydrauliikkasysteemi ja hirveä letkuhässäkkä pistävät Valmetin insinöörit epäilevälle kannalle. Parempaakin tiedetään olevan olemassa: pari vuotta sitten valmiiksi saadussa 448-harvesterissa nosturia ja kaatopäätä pyöritetään jo säätyvätilavuuspumpulla ja vakiopaineella. Siinä peukaloita pyöritellessä Volvo BM Valmet -sopimus avaa Valmetille yllättävän mahdollisuuden päästä käsiksi sen hetken kehittyneimpään kouraprosessoriin. Mutta se on pitkä ja mutkikas tie.

Volvo BM Valmet -sopimus laittaa hetkeksi pasmat sekaisin metsäkonemarkkinoilla ja antaa Valmetille mahdollisuuden saada haltuunsa urakoitsija Jan Erikssonin kehittämä Skogsjan-kouraprosessori. Volvon myyntiorganisaatio Lantmännen, jolla on myynnissä Aktiv Skotten, tekee yhteistyötä Erkssonin kanssa; tehtyjä kauppojakin tulevaisuuden harvennusmotosta on jo olemassa. Valmetin tiedetään myös hännystelleen Erikssonia. Kysymys ei ole pelkästään kehittyneestä laitteesta ja siihen sisältyvästä kiistattomasta patentista, vaan myös kauppaan kuuluvasta Jan Erikssonin laatimasta kehittämissuunnitelmasta, jonka tuloksena päästään nopeasti mittalaitteella ja värimerkkauksella varustettuun kouraharvesteriin saakka, jos homma loksahtaa kohdalleen. Eteläruotsalainen insinööritoimisto Rosenberg & Kruuse hankkii kuitenkin laitteen oikeudet ja myy ne edelleen Lantmännen-organisaatiolle, joka parasta aikaa valmistautuu aloittamaan Valmet-metsäkoneiden myyntiä Ruotsissa. Lantmännen siirtää oikeudet Valmet Oy:lle heti kun Volvo BM Valmet -sopimuksen koko sisältö alkaa olla selvillä. Seuraavana keväänä Valmet Metsäkoneet Oy:n toimitusjohtaja Jorma Veräjänkorva antaa Skogsjanin jatkokehitystyön vasta hankittuun Valmetin ruotsalaiseen hakkuukonetehtaaseen, Umeå Mekaniskaan. Yksiotehakkuutekniikan kehittäjäksi hän nimeää Jan-Eje Ericssonin.

Maataloustraktoreissa valmistuksen vastuuta jaetaan niin, että traktorit valmistetaan Suolahdesta, mutta Volvo BM vastaa vaihdelaatikoiden valmistuksesta. Jälleenmyyntikanavaksi Ruotsissa saadaan viljelijöitten Lantmännen-organisaatio. Suomessa Hankkija haluaa Valmetit, olivat ne sitten maatalous- tai metsäkoneita. Jotain enteellistä on siinä, että metallin väki antaa tukensa kolmen väkäsen pyrkimyksille. Metsäkoneitten ensimmäiseen viralliseen Volvo BM Valmet -tuoteohjelmaan hyväksytään kolme konetta: Valmet 862 K, Valmet 886 K sekä uutuusharvesteri Valmet 902 H, joka esitellään täydellisenä Valmet-alustalle rakennettuna vain hetki yhteistyösopimuksen solmimisen jälkeen; Umeå Mekaniska AB:n ripeäotteinen nuori toimitusjohtaja Jan Bergholm aavistaa Volvon aikeet jo muutamaa kuukautta aiemmin, ja niinpä hän onnistuu hämmästyttämään Valmetin herrat – ensimmäisen kerran. Volvo BM Valmet -metsäkonesopimuksessa sovitaan paitsi Uumajan tehtaan siirtymisestä Valmetille tietyssä aikataulussa myös Volvo BM -komponenttien hyödyntämisestä metsäkoneissa; Volvon akselit ja moottorit ovat laatutavaraa. Volvo BM Valmet 886 saa Volvon kuutosen nokalleen. Vuosi sitten valmistukseen kovalla työllä ja tuskalla saatuun keskiraskaaseen Valmet 862 K -kuormatraktoriin insinöörit tulevasta sopimuksesta tietämättä piirtävät Caterpillarin akselin. Sen asian ehtii korjata Volvoksi jossain vaiheessa.

Hallussa on nyt erinomainen hakkuukonetehdas, juuri markkinoille tullut uudenaikaisin kaksioteharvesteri, jonka kymmenien koneiden toimitusta Ruotsin metsähallinto Domenverket odottaa malttamattomana. Ja kuormakonepuolella on juuri uunista otettu keskiraskas keinuakselilla varustettu metsätraktori sekä raskas kuormatraktori, joka istuu hyvin myös harvesterin alustakoneeksi. Se on kompakti tuotevalikoima, parempi kuin muilla. Ja tietysti on vielä Skogsjan. RK 450 -kouraprosessori laitetaan jatkokehittelyyn, eikä suurista patenttimaksuista taideta välttyä uuden tuotteen turvinkaan, se näyttää hyödyntävän Rosenberg & Kruusen hallinnassa olevaa Jan Erikssonin patenttia, josta jo tähän saakka kertyneet maksut ovat melkoisia. Patentti koskee hakkuulaitteen vetorullien ripustusta. Nimi vaihtuu joka tapauksessa: Valmet 940 GP (Grip Prosessor). Rullien ripustuksen muuttaminen lyhyellä kehitysajalla ei onnistu. Uusi konstruktio on selvästi alkuperäistä RK 450 Skogsjania vankemman näköinen; kyllä sitä voi hyvällä syyllä kutsua Volvo BM Valmet -tuotteeksi. Koska kysymyksessä on kouraprosessori eikä häntäkone, niin voimanlähteeksi riittää mahdollisesti keskiraskas Volvo BM Valmet 862 K. Monet ruotsalaiset metsäyhtiöt ovat tällaisesta yhdistelmästä hyvin kiinnostuneita. Harvennukset painavat päällle. Tampereen metsäkonetehdas päättää yllättää ruotsalaiset kertaheitolla. Ylimalkaisten tilaajilta tulleiden spesifikaatioiden pohjalta ryhdytään rakentamaan ensimmäistä kompaktia tehdasvalmisteista kouraharvesteria. Hakkuukonepakettiin valitaan viimeisintä uutta: Cranabin modifioimat kuuden ja puolen tonnimetrin nivelpuomikuormaimet, uudet Valmet 940 GP -prosessorikourat ja hydrauliikaksi Danfossin kuormantunteva vakiopainejärjestelmä, mistä kenelläkään ei ole aikaisempaa kokemusta. Katastrofin ainekset ovat kasassa.

Jo Volvo BM Valmet -sopimuksen tullessa voimaan Ruotsin markkinoilla on Tampereella valmistettuja kuormatraktoreita: Valmet 880 K, Valmet 882 K ja Valmet 872 K onnistuvat 70-luvulla saavuttamaan 5-7 % markkinaosuuden naapurimaan viidensadan koneen vuosivolyymista. Nyt tilanne on toinen: Valmetilla on lahden takana näkyvä tehdas, markkinakanavana Lantmännen, ja lisäksi maataloustraktoreiden kova myynnin kasvu positiivisena tukena. Ruotsalaiset metsäfirmat ja koneurakoitsijat ovat kuitenkin yllättävän kriittisiä. Volvo BM -imago ei salli koneelta kalteri-ikkunoita eikä kuormaimen hallinnalta hydraulista esiohjausta; telexit naputtavat päättymättömiä "synpunkt"-listoja tamperelaisten koneitten puutteista. Toisaalla yhä useampi ruotsalainenkin koneyrittäjä jää Volvo BM Valmet 862:n koukkuun; keinuva etuakseli ei ole hassumpi ratkaisu. Se on sitä ergonomiaa. Koneiden hiukan kolkkoon ulkonäköön haetaan apua Volvon henkilöauton muotoilijoilta. Sekin auttaa vähän matkaa eteenpäin.

Valmetissa on pakko tajuta Lokomon omistajan, Rauma-Repolan, aggressiivinen toimintatapa maailmanvalloituksessaan. Se eroaa Valmetin strategioista kuin yö ja päivä. Liialla innovatiivisuudella itsensä vaikeuksiin ajanut Ösa, erinomaista harvennusmetsien kuormakonetta valmistava Bruun Systems ja valtion tuen turvin markkinoita sekoittava ja elää kitkuttava Kockums ovat kaikki jonain päivänä osa Repolan metsäkoneteollisuutta. Valmetille jää vain yksi mahdollisuus selvitä kunnialla tässä kilpailussa: innovatiivisuus. Markkinat huusivat pienempien koneitten perään. Kerran Valmetin taholta tylysti torjuttu Mini Bruunet osoitti olevansa ajan hermolla. Valitettavasti sen myyntitulot kilisivät kilpailijan kassaan - luonnollisesti myös takuuanomukset käsiteltiin siellä. Vielä kerran Valmetissa palataan juurille. Tutkitaan, voidaanko traktorikomponenttien avulla saada markkinoille kevyt, edullinen ja harvennuksille sopiva kuormakone.

Tähän saakka Volvo BM Valmet 886 -koneesta vastannut insinööri Markku Murto sulkeutuu haastavan tehtävän kanssa Huvikummun kellariin. Miestä ei näy moneen kuukauteen, mutta kun Murto sitten eräänä päivänä kömpii kammiostaan päivänvaloon hiukset otsalta paenneena ja tummat renkaat silmien ympärillä, hän esittelee nerokkaan uuden kevyen ja yksinkertaisen kuormatraktorin, missä toimeksiantoa rankasti soveltaen on piilotettuna ainoastaan yksi traktorin komponentti. Volvo BM Valmet 832 osoittautuu yllättävän valmiiksi konstruktioksi. Se on kapasiteetiltaan lähempänä keskiraskasta kuin kevyttä konetta. Siitä voi aistia, että kuormatraktorin konsepti on vakiintumassa. Uudet kuormatraktorin piirustukset ja Markku Murron tuoreet ekonomin paperit tulevat julkisiksi samaan aikaan. Kurikassa odotellaan jo uuden koneen piirustuksia. Kuormakoneet valmistetaan nyt tästä eteenpäin Kurikassa, Valmetin vuonna 1974 ostamassa Velsa Oy:n tehtaassa.

Volvo BM Valmet 832 on Valmetin vastaus pitkään vaadittuun pikkukoneluokkaan. Lantmännen-myyntiorganisaatio Ruotsissa on elänyt vuosikymmenen tällaisessa puutteessa; Eskilstunan pajalla dumpperin pohjalle rakennetut Volvon BM 969- ja 971-mönsterit ovat vielä mielessä, samoin vuosikymmenen vaihteessa Volvo BM Valmet -sopimuksen tuhoama haave saada myyntiin pikku-Skotten. Pikkukoneen puute koetaan pahimmaksi Etelä-Ruotsissa. Siellä myös vaatimukset ovat kaikkein ristiriitaisimpia; koneen pitää olla halpa mutta ehdottomasti kahdeksanpyöräinen ja lisäksi kevyt mutta mielellään kapasiteetiltaan kymppitonnin luokkaa. Volvo BM Valmet 832 saa siis aluksi kritiikkiä Ruotsissa, mutta kotimaassa se täyttää kaikki oleelliset vaatimukset: ketterä, kapea, maastokelpoinen ja pitkäulotteinen kuormain. Tietysti täälläkin haikaillaan kahdeksanpyöräisen perään.

Häntämotolla ei harvennuksesta selviä. Ruotsissa ainoastaan osa harventamisesta on enää mekanisoimatta. Kouraharvesterit ovat lyöneet itsensä läpi. Uumajan tehtaan tuotekehitystä johtaa Jan-Eje Ericsson, jolla on nimissään lukuisia metsäkoneisiin liittyviä patentteja. Hän on salaperäinen mies kaiken kaikkiaan: poikamies, joka on kiinnostunut vanhoista Jaguar- ja Citroen ID -autoista. Jotain tavatonta on tekeillä Uumajan tehtaan protopajassa. Pressun alla olevasta hahmosta ei kukaan saa tolkkua. Assistenttina häärii Domenverketiltä tehtaalle kouluttajaksi pestautunut entinen metsuri ja tuleva koulutuspäällikkö Alpo Laakkonen. Kun Alpo ajaa koneen ulos tehtaasta, eniten siinä aiheuttaa ihmettelemistä ulkonäkö: huteran oloinen, nelipyöräinen ja hydrostaattivetoinen. Joka suuntaan heiluva ohjaamo-nosturiosa pyörii kääntökehän varassa. Nosturissa on jonkin verran tuttua isosta 902-harvesterista, mutta sen kärjessä keikkuu uusi kouraharvesteri, tyyppimerkinnältään 935. Se ei enää muistuttanut miltään osin vanhaa Skogsjania.

Akselin navoissa ja moottorin kannessa on tehtaan entisen omistajan Volvo BM:n leimat. Siitä huolimatta kaikki epäilevät jotain: stabiilisuutta, kuljettajan hyvinvointia ohjaamossa ja erikoisen laitteen kestävyyttä. Ensimmäisten työnäytösten jälkeen kaikki haluavat ostaa koneen. Ne seikat mitä aluksi eniten epäillään, muuttuvatkin yhdessä yössä koneen vahvuuksiksi. Mustamaalaus- ja parjauskampanjat eivät tähän koneeseen pysty. Mikä kilpailijan monista verstaista ottaa haasteen vastaan ja ryhtyy valmistamaan jotain vastaavaa? Hieno kone, mutta Suomessa on parempi asentaa kouramotot käytettyjen kuormakoneitten päälle. Herrastelkoot ruotsalaiset. Volvo BM Valmet 862:n päälle Tampereella rakennetut harvennusmotot osoittautuvat tekniikaltaan liian hienoiksi. Kuormantunteva vakiopaine muutetaan Uumajan tehtaalla vanhan kansan ympäripumppaavaksi, ja nosturiksi asennetaan Valmetin hakkuukonetehtaan kehittämä pitkäulotteinen teleskooppinosturi, jonka tyyppimerkinnäksi tulee Volvo BM Valmet 996. Uuteen uskoon laitettu kone on tehokas ja toimintavarma. Sitä ryhdytään kutsumaan nimellä Volvo BM Valmet 862 Combi. Jokohan tämmöinen keksintö kelpaisi suomalaiselle koneyrittäjälle?

Koneellisen hakkuun osuus suomalaismetsissä on 15 % tienoilla. Konekauppiaat purkavat käytettyjen kuormakoneiden varastojaan asentamalla niihin hakkuulaitteita. Ruotsissa meno on aivan toista: Volvo BM Valmet 902 -häntämoto hakkaa aukot ja kouraharvesteri 901 harvennukset. Varmatoimiseksi osoittautunut 862 Combi ottaa sekin osansa markkinoista. Tuotoksessa se ei harvennuksella häviä paljoa 901:lle, mutta vaurioita kuormakonepohjainen ratkaisu jättää jälkeensä lähes kaksinkertaisen määrän. Muunninkoneella siirtyminen työpisteeltä toiselle on kömpelömpää. Hakkuulaitteita on nyt kaksi; uusi 948 soveltuu myös pienirunkoisiin päätehakkuisiin. Ösa esittelee Alftassa valmistetun, hydrostaattivetoisesta kuormatraktorista pitkälle modifioidun, EVA- hakkuukoneensa - se on tietysti tehdasvalmisteinen kokonaisuudessaan. Lokomon miehet eivät sillä Suomessa kilpailijoitaan pelottele. Onko se tänne liian ruotsalainen?

Kerimäkeläinen koneyrittäjä Pentti Lavonen soittaa loppuvuodesta Valmetin markkinointiin ja kysyy puolisavolaiseen tyyliin: - Mikä erottaa suomalaista ja ruotsalaista koneyrittäjää niin paljon, että ruotsalainen voi ajaa uudella harvesterilla, mutta täällä pitää rakentaa koneensa vanhan loppuun ajetun kuormakoneen päälle? Asiaa pohditaan oikein tosissaan. Mitään järkevää vastusta ei löydy. Lavosen veljekset tekevät kaikessa hiljaisuudessa päätöksen investoida tästä eteenpäin tehdasvalmisteisiin hakkuukoneisiin. Volvo BM Valmet 901 on toistaiseksi liian uusi tuote ja edelleen tuiki tuntematon näillä main, mutta 862 tiedetään ainakin varmatoimiseksi alustakoneeksi, joten Lavosten Volvo BM Valmet 862 Combi on se kone, jonka tehtäväksi jää kääntää seuraava lehti hakkuun mekanisoinnissa tässä valtakunnassa. Tuohon puhelinsoittoon päättyy käytetyn päälle rakentaminen.

Lavosten Combi saadaan Enson savotoille helmikuussa. Yhdeksän-nolla-ykkösiä on maailmalla silloin jo yli kahdeksankymmentä. Vihdoin kun uutuustuotteesta hullaantunut Etelä-Suomen piiripäällikkö Heikki Harala, jonka myyntihaluja joudutaan välistä hillitsemään lähes voimatoimin, saa luvan aloittaa myynnin, alkaa tapahtua. Pöytyäläinen maanviljelijä ja metsäurakoitsija Matti Rauhansuu tilaa Suomeen ensimmäisen Valmet 901:n. Metsäliitolla Varsinais-Suomessa näyttää olevan tällaiselle harvesterille sopivia hakkuukohteita. Rauhansuun konetta viedään kuin litran mittaa paikasta toiseen, kun se kesän alussa saadaan toimitettua. Pohjoismainen metsäkongressi Kainuussa osuu pahimmilleen heti alkutaipaleelle, on muitakin retkeilyjä ja pienempiä työnäytöksiä. Kone kuuluu tehtaan ensimmäiseen valmistussarjaan, minkä tuntee siitä, että sen Volvo BM -akseleissa on avoimet levyjarrut. Siitä sarjasta ei Suomeen toista konetta ehditä toimittaa; sen verran uutuuskoneella on kysyntää muualla. Tilauslennoilla mennään harva se viikko Uumajan tehtaalle ja naapurimaan savotoille. Lähes joka reissulta on tuomisina kauppa. Vain harvoja kiinnostaa käytetyn päälle rakennetut hakkuukoneet. Näin helppoa ei konekauppa voi olla.

Valmet 901 saa Ruotsissa kilpailijan varsin nopeasti. Ösan EVA on se kone johon 901:ä verrataan. Niissä vertailuissa 901:llä ei ole hätää. Suomessa Lokomon passiivisuus EVAa kohtaan saa selityksen, kun tulee tietoon työn alla oleva Lokomo 990 -tehdasalustainen kouraharvesteri. Täällä osa järeästä päätehakkuustakin on edelleen mekanisoimatta. Hakkuukonetehdas Uumajassa jatkaa kahdella linjalla: 902-harvesterin ominaisuuksia kehitetään järeiden metsien erikoiskoneeksi ja tarkaksi apteeraajaksi. Koura- eli yksiotekoneet, ne on tarkoitettu harvennuksille ja korkeintaan vähempiarvoisille pienten runkojen päätehakkuille. Vielä kerran päätetään koettaa, jos sittenkin Suomesta löytyy markkina suurelle perinteiselle häntämotolle, Valmet 902:lle. Vain muutama iso harvesteri saadaan kaupaksi. Tämä maa on pienirunkoisten ja ohutoksaisten metsien alueella. Täällä pärjää kyllä yksiotetekniikallakin.

Uumajassa valmistetaan jo uutta kaksioteharvesterin peruskonetta, Valmet 892:a. Ja onhan se samalla järeä ajokonekin. Tähän koneeseen tulee uusi telikonstruktio. Näin kauan elää se järeän koneen telikonsepti, jonka alku on Kimmo Lännenpään diplomityössä vuonna -69. Viisikymmentäviisisenttinen kouraharvesterin hakkuulaite tuodaan markkinoille. Uudesta isosta peruskoneesta, teleskooppinosturista ja Valmet 955 -hakkuulaitteesta leivotaan kuormatraktoriperustainen kouraharvesteri, vähän 862 Combin malliin. Suomessa uudelle, hiukan järeämpiin leimikoihin pystyvälle koneelle annetaan nimi "Karelia". Valmet Traktoriryhmään organisoidut Velsa Oy ja Umeå Mekaniska AB ovat näyttäneet, mihin ne pystyvät. Valmet muodostaa metsäkoneista oman toimialaryhmän, jolle annetaan nimi Valmet Logging. Suurin osa lentolipuista Uumajassa ostetaan Amerikan suuntaan ja takaisin.

Korkeasuhdanne nostaa hakkuumääriä, myös sellun ja puun hintoja sekä synnyttää illuusion metsäteollisuuden pysyvästä kiinnostuksesta harvennuspuuhun. Juhlapuheet, metsätilastot, ruotsalaisten metsäyhtiöiden asiantuntijat ja kilpailijoiden reaktiot eivät anna rauhaa: lähdetään palstatieltä haamu-uralle. Ösan karvas tappio kilpailussa 901:ä vastaan saa sen kehittämään harvennukselle uuden metodin, missä pienikokoinen hakkuukone kiemurtelee palstaurien välissä ja hakkaa puutavaran kohti palstatietä. Valmet lähtee leikkiin mukaan ja rakentaa oman pikkuharvesterinsa, nimeksi tulee Valmet 701. Maailmansensaatio Valmet 901 saa kilpailijan omasta talosta. Kymmenen vuotta Mini Bruunet huseeraa omassa kastissaan, ennen kuin Valmet rakentaa oman pienen kahdeksanpyöräisen hydrostaattivetoisen kuormatraktorinsa harvennuksille. Kuormain laitetaan eturungolle. Se on jo toinen kuormatraktorimalli, mikä konstruoidaan alusta lähtien Valmetin hakkukonetehtaalla Uumajassa. Velsa Oy liputtaa vahvasti ketjutelin puolesta omissa tuotteissaan, mutta Valmet 828:aan rakennetaan kevyt hammaspyörävetoinen ratkaisu.

Kurikkalaisella Velsa Oy:llä on perinteitä metsäkoneiden ja niiden osien valmistamisesta jo vuosikymmenien takaa. Nyt sillä on käsissään enää Valmetin keskiraskaat kuormakoneet. Niitä on päivitettävä ajan hengen mukaisiksi: kahdeksanpyöräisyys ja hydrostaattiveto ovat prioriteettilistalla ensimmäisinä. Ajokoneet kasvavat aina, kun niitä kehitetään edelleen. Valmet 862 saa ensin moottorikseen intercoolerin, kun sekään ei riitä, nokalle laitettaan kuutosmoottori. Se ennustelee jo sitä, että kone on tulossa elinikänsä ehtoopuolelle. Nyt kevyemmillä, Valmet 832:n perillisillä, on tilaa kasvattaa kokoaan ja kapasiteettiaan. Kahdeksanpyöräisyys edellyttää uutta konstruktiota ainakin eturungolta. Muiden ajokonemallien hydrauliikassa on jo kauan sitten siirrytty muuttuvatuottoisiin pumppuihin, mutta keskiraskaissa Valmeteissa se tehdään vasta nyt. Syntyy Valmet 836 ja Valmet 838. Enää hydrostaattinen voimansiirto puuttuu.

Keskiraskaat yleiskoneet ovat selvästikin jakautuneet kahteen painoluokkaan. Kuusikakkonen järeytyy ja kulkee omalla painollaan kohti metsäkoneitten sankarihautaa. Keveämpiin koneisiin 836:een ja 838:aan ryhdytään puuhaamaan hydrostaattista voimansiirtoa. Uumajan tehtaan valinta omien koneittensa voimansiirroksi on Sauer, mutta Velsalla valitaan Rexroth. Siinä on kuulemma kehittynyt ohjausjärjestelmä, mistä näyttää tulevan avainkysymys, kun tämän tyyppisiä voimansiirtoja vertaillaan. Kone saadaan jalkeille, ja se toimii jotenkuten. Voimansiirron uusia säätöohjeita odottelee muutama asiakas.

Yksiotetekniikka selättää kaksi vuosikymmentä käytössä olleet häntämotot Suomessa, mutta naapurimaassa, missä edelleenkin metsäyhtiöt omistavat ja ohjaavat koneita, kaksiotetekniikalla on puolensa. Valmet 901:n valmistusmäärät ohittavat jo 500 koneen rajapyykin. Kuormakonepohjainen Karelia ja Valmet 901 varustellaan 955-päällä, joka on suurin Valmetin yksiotehakkuulaite. Yksioteharvesterin automatiikkaa kehitetään kahdella rintamalla; kuutioinnin vaatimus Suomen markkinoilla pakottaa etsimään paikallisia ratkaisuja ja Uumajassa automatisoidaan katkonnan ohjauksen lisäksi ajokoneen voimansiirron ohjausta. Jo tarkempien mittahavaintojenkin vuoksi uuden ja vähän isomman hakkuulaitteen tarve on huutava. Kerrotaan, että sellainen on tekeillä. Suuri osa valtavasta kotimaan koneellistamisen buumista jää Valmetilta hyödyntämättä; on liian myöhäistä syyttää ketään – edes ruotsalaisia. Uumajalaisten ja Sauerin yhteistyö näyttää johtavan selvästi parempaan tulokseen voimansiirron ohjauksen suhteen kuin Rexrothin ja Velsan vastaava.

Uumajan tehtaan maaninen innostus kuormakoneisiin johtaa suomalaisten kaipaaman hakkuukonetekniikan viivästymiseen; puuttui oikean kokoinen hakkuulaite ja järeämpi peruskone. Valmet 901 ja 955-koura on liian poloinen yhdistelmä, etenkin nyt kun metsäyhtiöt aloittavat viimeisen rypistyksen kohti täysin mekanisoitua puunkorjuuta. Lama toimii tässä operaatiossa erinomaisena katalyyttinä. Valtakunnan talous on romahtamassa, Velsalaiset eivät voi kuin katsoa, kun lahden toisella puolella tilanne hyödynnetään ja tulevien mallien prototyypit esitellään Valmet Logging AB:n toimesta. Pitää vain nöyrästi palata arkeen ja turvata vanhaan elinkeinoon; Velsassa valmistettavien ohjaamoiden sekä hitsattavien ja koneistettavien metsäkonekomponenttien suhteen kenelläkään ei ole valittamista. Totuus Pohjanlahden takana on vielä taruakin ihmeellisempi. Valmet Logging AB saa esittelykuntoon suuren joukon tuotteita, joiden olomassaolosta on ollut ainoastaan huhuja: järeitten metsien hakkuulaite 960, yksioteharvesterin ohjausjärjestelmä VMM 1000 ja D.T.C-yksikkö Sauerin hydrostaattia ohjaamaan. Myynti putoaa kuin lehmän häntä, eikä se koske pelkästään Valmetia. Nousun huumassa alkuun laitetut tuotekehityshankkeet on syytä saattaa loppuun. Paljon on edelleen menossa asioita suljettujen ovien takana. Keskiraskas Valmet 840 on valmis.

Uuden järeän hakkuulaitteen, Valmet 960:n, tulo markkinoille ennen siihen sopivan peruskoneen lanseeraamista vie markkinoinnilta pohjaa pois. Harvennusten erikoiskoneesta ei tähän hätään paljon apua ole, vaikka siitä on saatavilla kuusipyöräinenkin versio. Tiedon valmisteilla olevasta kuusisylinterisestä päätehakkuun 901:stä annetaan levitä asiakkaitten tietoon. Uumajassa valmistetaan edelleen kaksioteharvestereita. Suomen vinkkelistä moinen on turhaa kiukuttelua; yksiotekoneet ovat jo näyttäneet kyntensä. Toisaalta kymmenen vuotta myöhemmin koneellistaneen Suomen on helppo olla jälkiviisas. Juuri tuon kymmenen vuoden aikana pohjoismainen puunkorjuun teknologia astuu pitkän harppauksen. Kukaan ei aavista, että periaatteessa se on kehityksen viimeinen askel.

Valmetin skandinaavinen metsäkoneohjelma on valmis. Se on riittävän laaja. Ajokoneet voidaan jakaa neljään luokkaan painonsa, tehojensa ja kantavuutensa perusteella: kahdeksanpyöräinen Valmet 820 on kevein, 840-sarja kuusi-kahdeksanpyöräisine versioineen edustaa kevyempää joka paikan koneluokkaa, Valmet 860-sarja, jossa on tarjolla myös kahdeksanpyöräinen vaihtoehto, kuuluu järeään keskiraskaaseen. Suurimpana koneena on edelleen muunninvaihteinen ja ainoastaan kuusipyöräisenä versiona valmistettava Valmet 892. Hakkuukoneet löytävät lopullisen muotonsa. Valmet 901 on vajaan kymmenen vuoden ikäisenä jo legenda, josta on muodostumassa synonyymi harvennusten hakkuukoneelle. Sen rinnalle konstruoitu samaa peruskonseptia noudattava mutta kahta numeroa isompi Valmet 911 on viimeinen todiste siitä, että Valmetissa tiedetään, että yksiotehakkuutekniikka on se mikä tästä eteenpäin on käytössä.

Kuormakoneen kehittyminen kestää Valmetissa liki kolmekymmentä vuotta. Matka Valmet Terra 865 AK:sta Valmet 860:een on täynnä uuden etsimistä, kokeilua, pettymyksiä mutta myös jatkuvasti parempia ratkaisuja puutavaran lähikuljetukseen. Nyt markkinoille tuotu keskiraskas kuormatraktori, Valmet 860, on parasta mitä markkinoilla on: sen ominaisuuksia kaivataan vielä seuraavien konesukupolvien aikana, mikä on varma merkki siitä, että kuormatraktori on nyt siinä, ja tällaisena se pysyy. Hakkuukoneiden kehityskaari on ollut suoralinjaisempaa. Yksiotekoneissa hylätään kuormatraktoripohjainen ajattelu jo heti alkuunsa. Kaksiotekoneille käy kuten dinosauruksille, niille ei riitä ruokaa ja ne kuihtuvat pois. Aluksi omalaatuisen näköisenä pidetystä yksiotehakkuukoneesta vakiintuu ainoa hakkuukoneen konsepti, jota sekä isä että poika pitävät parhaimpana ratkaisuna. Sen plagioimiseen näyttää olevan korkea kynnys, vaikka kukaan ei sen ylivoimaisuutta kiistäkään. Tähänkö jäädään: Valmetilla on oma ylivertainen hakkuukoneen konsepti, toiset rakentavat edelleen ajokoneen näköisiä harvestereita tai jotain tältä väliltä. Jokainen valmistaja näyttää katsovan riittääkö kädessä olevat kortit. Nokittaakaan ei uskalla. Näillä mennään kuka ties hamaan loppuun saakka. Se sopii Valmetille.

Kuusikymmentäluvun alusta yhdeksänkymmentäluvun puoliväliin kestänyt Valmet-koneiden aktiivinen kehittäminen saa uusia motiiveja. Kilpajuoksu kuusikymmentäluvun alusta yhdeksänkymmentäluvun puoliväliin satoine harha-askelineen vaikuttaa mielettömyydeltä, kun sitä katsoo taaksepäin. Valmet sen aloitti tekemällä maataloustraktorista juontokoneen. Valmet pääsi myös pisimmälle. Markkinoilla kuormatraktorit alkavat tosin olla toistensa kopioita, mutta hakkuukoneen osalta Valmetin ei tarvitse peruskonseptinsa kanssa liikkua eteenpäin. Se voi katsella muiden tekemisiä siltä osin rauhallisesti. Tuotekehitystä tehdään edelleen isolla joukolla, kuten kaikki nämä vuosikymmenet. Sitä ohjaa metsällisen kytköksen lisäksi eräs toinen yhtä tärkeä asia: talous.

Metsäkoneen valmistajasta tulee käytännössä operaattori, joka organisoi koneiden kasauksen sekä jakelun. Itse logistiikan hallitseminen on tärkeää, kun kaikki osat tulevat ulkopuolisilta toimittajilta, eikä mitään hitsata tai sorvata paikan päällä. Konstruktiot vanhenevat ja tuotteen kustannukset kasvavat ajan mukana. Se on tärkeä syy laittaa koneen rakenteita ja komponenttipohjaa uusiksi silloin tällöin. Autoteollisuudesta kopioitu markkinoinnin malli tuotteen elinkaari-ajatteluineen pakottaa julkaisemaan myös näennäisiä uutuuksia tasaisin välein. Metsäkonetekniikan osa-alueilla: tietotekniikassa, työhydrauliikassa sekä voimansiirron hydraulisissa ja mekaanisissa komponenteissa kehitystyön impulssit saadaan metsäkoneteollisuutta suuremmilta toimialoilta. Metsäkoneen suunnittelijan tehtäviksi jäävät modifikaatiot, pienet muutokset metsän suuntaan. Metsäkonemerkit alkavat olla sukua toisilleen komponenttitasolla, mutta sama kehitys on nähtävissä mobiilien työkoneitten koko kentässä. Metsäkoneessa on kaivinkoneen, dumpperin ja pyöräkuormaajan geenejä. Mutta tuotteena skandinaavinen metsäkone on vakiintunut, löytänyt muotonsa ja tullut jäädäkseen. Sen tietävät suuret kansainväliset pelurit, joiden analyytikot antavat Valmet-metsäkoneille myös teollisuuden alana varsin hyviä arvosanoja.

Metsäkonebisneksen osuus Valmetin koko toiminnasta pysyy suhteellisen pienenä, vaikka se aina noususuhdanteiden imussa kasvaakin. 1994 talousoppineet haukkovat henkeään kuullessaan valtion lohkaisseen Valmetista ”kumipyörillä kulkevat” toimialat erilleen ja liittäneen ne pikkuruisen Oy Sisu-Auto Ab:n yhteyteen. Pienen kuorma-autonvalmistajan liikevaihto nelinkertaistuu, ja samalla sen maailma laajenee satamiin, pelloille ja metsiin. Dieselmoottoritkin seuraavat samassa rytäkässä. Puutavara-autoina Sisulla on hyvä maine, tosin niiden markkinat ovat kokonaan kotimaassa. Satamista sillä on ennestään kokemuksia Vetomestareiden valmistajana. Nyt Valmetin paperikonevetoinen bisnes näyttää seksikkäämmältä sijoittajienkin silmissä, kun sen ympärillä ei enää hääri muuta, aikanaan sotakorvausten synnyttämää teollisuutta. Seuraavan kerran Sisut ja Valmetit pääsevät otsikoihin 1997, kun mineraali- ja rakennusmateriaaleistaan tunnettu Partek hankkii omistukseensa koko Oy Sisu AB:n. Valtiosta tulee Partekin vähemmistöomistaja. Metsäkoneissa alkaa toimeliaisuuden aika. Valmiin skandinaavisen koneohjelman rinnalle hankitaan Pohjois-Amerikkaan sopivan teknologian valmistaja ja ympätään siellä tehtäviin koneisiin koristeeksi täällä hyväksi koettuja ratkaisuja. Toivotaan parasta. Pohjois-Amerikka ei ole helppo markkina; jos valuuttakurssit suosivatkin, niin sitten kiikastaa jostain muualta. Tästä on Valmetin väellä kokemuksia jo pitkältä ajalta. Omistaja kannustaa Partek Forest -ryhmäänsä jälkimarkkina-tuotteiden kehittämiseen; siltä suunnalta tulevan rahan osuus kun kasvaa koko ajan. Etelä- Amerikka tarjoaa hyviä näkymiä viljelymetsien korjuussa. Brasiliaan tehdään isoja kauppoja, joissa koneiden tekninen ylläpito on tärkeänä osana. Änkyrähumaanin Partekin hyvässä ilmapiirissä Valmet-metsäkoneet näyttävät viihtyvän erinomaisesti; täällä niistä voi tulla lopullisia voittajia.

Valmet ja Lokomo, kaksi tamperelaista konepajaa saman kadun varrelta, päättivät kuusikymmentäluvulla lähteä kehittämään metsäkoneesta menestyvää teollisuustuotetta. Ne ovat kulkeneet vuosikymmenet eri teitä. Välillä selviytymisen strategiat ovat olleet hyvinkin etäällä toisistaan: Lokomon turvana on matkan varrella ollut omistaja, joka on voinut rahalla raivata tieltään esteitä. Valmetin selviytymisen ainoa selitys on usko omaan osaamiseen, asia millä ei aika ajoin ole ollut edes kunnon perustetta. Valmet rakensi ensimmäisen laahustraktorinsa omista maataloustraktorin osistaan vuonna 1962. Kuormaa kantavan koneen prototyypin se esitteli 1965. Lokomo lähti mukaan 1968 amerikkalaisen juontokoneen kopiollaan. Lokomolainen joukkue tuli maaliin ensimmäisenä: vuonna 2000 maailmanlaajuinen traktori- ja konevalmistaja osti sen osaksi omaa toimintaansa. Valmetilaisten oli koettava vielä kerran epävarmuuden hetkiä. Partekin luisuttua Kone Oy:n käsiin vuonna 2002 Valmetista valmiine tuotteineen ja tuotantolaitoksineen tuli kauppatavaraa. Yli neljäkymmentä vuotta jatkuneen uurastuksen, yrittämisen ja erehtymisten kautta oli päästy kuitenkin tilanteeseen, missä Valmet pystyi esittelemään valmiin ja täydellisen skandinaavisen puunkorjuun koneohjelman. Se oli tuotepaletti, joka oli ollut käytössä ympäri maailmaa jo kymmenen vuotta. Sellaista ei kenelläkään muulla ollut edes näköpiirissä. Vuonna 2004 japanilainen globaali koneenvalmistaja Komatsu Ltd halusi Valmetit itselleen – ja sai ne. Quality Comes in Red – sen pituinen se.

Komatsu Forest muutti koneidensa nimen Komatsuksi. Tällä tuodaan esille uusi harppaus innovatiivisen ja kestävän metsätalouden kehityskulussa. Uuden ajan ensimmäisinä tulokkaina markkinoille lanseerattiin kaksi uutta konetta, Komatsu 931.1 ja Komatsu 911.5.